Barokin pääedustaja Peter Paul Rubens

Pieter Pauwel Rubens syntyi 28. kesäkuuta 1577 Saksan Westfalenissa, Siegenissä, ja kuoli 30. toukokuuta 1640 Antwerpenissa. Rubens oli flaamilainen taiteilija ja kuului barokkityylin pääedustajiin. Hän pidetään yleisesti yhtenä Euroopan suurimmista taidemaalareista niin barokkiajan kuin koko elämänsä ajalta. Hänen asiakkaisiinsa kuului kuninkaallisia ja kirkon edustajia, ja hänen työnsä esitti aiheita niin historiasta, uskonnosta kuin mytologiastakin. Hän oli erittäin menestyksekäs maalari, ja hänen oli palkattava apulaisia ateljeehen muotokuvamaalauksien avuksi. Rubensin pääavustajasta Antoon van Dyckistä tuli myös itsestään myöhemmin merkittävä taiteilija.

Nuoruusvuodet

Rubens syntyi nykyisen Saksan alueella Westfalenissa Siegenin kaupungissa vuonna 1577. Hän oli yksi seitsenlapsisen perheen lapsista, jonka isä oli menestyvä lakimies ja äiti kulttuurillisesti sivistynyt. Rubensin isän kuoltua vuonna 1587 perhe muutti Antwerpeniin Espanjan Alankomaiden alueelle, joka on nykyään Belgiaa. Siellä nuori Rubens kävi koulua ja sai opetusta myös taiteessa. Hän toimi kisällinä monilla taidokkailla taiteilijoilla ja pääsi Antwerpenin ammattilaistaidemaalarien kiltaan vuonna 1598. Vuonna 1600 Rubens matkusti Italiaan, jossa hän näki suurten renessanssiajan mestarien taidetta, kuten Tiziania ja Tintorettoa Venetsiassa sekä Rafaelloa ja Michelangeloa Roomassa. Hän löysi pian itselleen työntantajan, Mantovan herttua Vincenzo I Gonzagan, joka palkkasi Rubensin maalaamaan muotokuvia ja sponsoroi hänen matkojaan. Vincenzo lähetti Rubensin Espanjaan, Italiaan Genovaan sekä jälleen takaisin Roomaan. Rubensissa yhdistyi lahjakas taiteilija sekä etevä liikemies, ja hän alkoi tienata uskonnollisten töiden maalaamisesta kirkoille sekä muotokuvista yksityisille asiakkaille.

Menestyksen aikakausi Antwerpenissa

Rooman vuosiensa jälkeen Rubens palasi takaisin kotiinsa Antwerpeniin vuonna 1608. Hän meni naimisiin Isabella Brantin kanssa ja perusti oman ateljeensa, johon hän palkkasi myös avustajia. Rubensista tuli Espanjan edustamana Alankomaiden eteläosaa hallinneiden arkiherttua Albertin ja arkkiherttuatar Isabellan hovimaalaaja. Alueella vallitsi sodan jälkeinen sosiaalinen ja taloudellinen elpymiskausi, Antwerpenin varakkaat kauppiaat kartuttivat yksityisiä taidekokoelmiaan ja paikalliset kirkot koristelivat seiniään uusilla tauluilla. Rubens sai kaksi suurta tilausta Jeesuksen pääsiäisen kärsimysnäytelmää kuvaaville maalauksille Antwerpenin katedraaliin vuosina 1610 ja 1614. Rubens teki runsaasti projekteja katoliselle kirkolle, mutta maalasi myös paljon historiallisia ja mytologisia maalauksia näiden vuosien aikana, kuten metsästystä kuvaavan teoksen Suden ja ketun metsästys.

Menestyksen aikakausi Antwerpenissa

Rubens tuli tunnetuksi urallaan lempinimellä maalaajien prinssi ja prinssien maalaaja, koska hän työskenteli jatkuvasti kuninkaallisten asiakkaidensa parissa. Hän maalasi muun muassa Ranskan Ludvig XIII:lle 21 suuren kankaan kattavan seinävaatteen, joka kuvasi maineikkaan Ranskan kuningattaren Marie de Medicin elämää ja valtakautta. Englannin kuningas Kaarle I:lle hän maalasi allegorisen Sodan ja rauhan.

Rubensin jättämä vaikutus

Rubensin menestykseen vaikuttivat muun muassa hänen taitonsa järjestellä monimutkaisia hahmojen ryhmittymiä sommitelmaan, hänen kykynsä työskennellä suuressa mittakaavassa, hänen kyvykkyytensä kuvata erilaisia aiheita sekä hänen persoonallinen puhetaitonsa ja charminsa. Hänen tyylinsä yhdisti renessanssin idealisoimaa ihmiskehoa rehevillä pensselinvedoilla, dynaamisilla poseerauksilla ja eloisalla realismin tunteella. Hänen nimensä yhdistyy varsinkin hänen haluunsa esittää teoksissaan reheviä ja kurvikkaita naisvartaloita. Rubensin työn ihailijoihin kuuluivat muun muassa hänen aikalaisensa Rembrandt sekä myös monet muiden alueiden ja aikakausien taiteilijat. Rubens kuoli vuonna 1640 Antwerpenissa.