Sandro Botticelli, alkuperäinen nimi Alessandro di Mariano Filipepi, syntyi vuonna 1445 Firenzessä, Italiassa ja kuoli 17. toukokuuta 1510 samassa kaupungissa. Botticelli on yksi Firenzen renessanssin suurimmista maalareista. Hänen Venuksen syntymän ja Kevään sanotaan usein edustavan modernille katsojille renessanssin henkeä.

Varhainen elämä ja ura

Botticellin nimi on johdettu hänen vanhemmalta veljeltään Giovannilta, jota kutsuttiin Botticelloksi (”pieni tynnyri”). Kuten renessanssitaiteilijoiden tapauksissa usein, suurin osa nykyaikaisesta tiedosta Botticellin elämästä ja luonteesta on peräisin Giorgio Vasarin tunnetuimpien maalareiden, kuvanveistäjien ja arkkitehtien elämästä, jota on täydennetty ja korjattu asiakirjoista. Botticellin isä oli parkitsija, joka opiskeli Sandroa kultasepään koulunsa päätyttyä. Mutta koska Sandro piti mieluummin maalaamisesta, hän aloitti maalausopinnot Filippo Lippin alle, joka oli yksi Firenzen kaikkein suosituimpia mestareista tuohon aikaan.

Lippin maalaustyyli, joka muodostui varhaisessa Firenzen renessanssissa, oli perusta Botticellin omalle taiteelliselle muodostumiselle, ja hänen vaikutuksensa näkyy jopa hänen oppilaansa myöhäisissä teoksissa. Lippi opetti Botticellille paneelimaalauksen ja freskon tekniikoita ja antoi hänelle linjaperspektiivin hallinnan. Tyylikkäästi Botticelli hankki Lippiltä tyyppi- ja sävellysohjelman, tietyn tyylikkään mielikuvituksen kuluessa, lineaarisen muotoilun ja puolueellisuuden tietyille vaaleimmille sävyille, joka on edelleen nähtävissä, vaikka Botticelli olisi kehittänyt omat vahvat ja resonanssivärinsä.

Sen jälkeen kun Lippi lähti Firenzestä Spoleton luo, Botticelli pyrki parantamaan suhteellisen pehmeää tyyliään, jonka hän oli oppinut opettajaltaan. Tätä varten hän tutki 1460-luvun johtavien Firenzen maalareiden Antonio Pollaiuolon ja Andrea del Verrocchion veistostyyliä ja Botticelli tuotti heidän vaikutelmansa veistoksellisia pyöreyshahmoja. Hän korvasi myös Lippin herkän lähestymistavan vankalla ja voimakkaalla naturalismilla, jonka muotoilivat aina ideaalisen kauneuden käsitteet. Jo vuonna 1470 Botticelli perustettiin Firenzeen itsenäisenä mestarina, jolla oli oma työpaja. Hän ei koskaan mennyt naimisiin ja hän asui perheensä kanssa.

Omistautuneita maalauksia

Botticelli työskenteli kaikkien Firenzen-taiteen genreissä. Hän maalasi alttaritauluja, freskoja ja paneeleita, pyöreitä maalauksia, pieniä paneelikuvia ja pieniä omistautuvia triptyykkejä. Botticellin tyylin muutokset voidaan nähdä Judithin paluu ja Holofernesin ruumiin löytö pienissä paneeleissa, molemmat vuodelta 1470, ja ensimmäisessä päivätyssä teoksessaan Fortitude, joka maalattiin Firenzen Tribunale dell’Are della Mercanzian tai kauppiaiden tuomioistuimen aulaan. Botticellin tuon ajan taite osoittaa okran käytön ihon sävyjen varjoalueilla, mikä antaa ruskean lämmön, joka on hyvin erilainen kuin Lippille ominainen vaaleus. Hänen maalauksensa muodot on määritelty viivalla, joka on virtaava, ja kyky ehdottaa hahmojen hahmoa ja jopa tunnelmaa toiminnalla, poseeraa ja kasvojen ilmeellä kasvaa.

Noin 1478–81 Botticelli saavutti taiteellisen kypsyytensä. Hän pystyi integroimaan hahmon ja asettelun harmonisiksi sävellyksiksi ja piirtämään ihmisen muodon vakuuttavalla elinvoimalla. Hän osoitti myöhemmin vertaansa vailla taitoa kertoa narratiiviset tekstit, olipa sitten pyhien elämäkerrat tai tarinoita Boccaccion Decameronista tai Danten jumalalliskomediosta, kuvalliseen muotoon, joka on heti tarkka, taloudellinen ja puheellinen.

Vuoden 1490 jälkeen Botticelli keskittyi maalauksiin, joissa oli monia pieniä figuureja, niin että koko kuvan pinta näytti elävämmältä. Monissa teoksissa esiteltiin tätä uutta menetelmää, kuten Apellesin Calumny, piirustus muinaisen Rooman kirjailijan kuvauksesta maalauksesta; Ristiinnaulitseminen, jossa nuolet satoivat taustalla Firenzen näkymään; Pietarin viimeinen ehtoollinen, intensiivisin useista teoksista, jotka osoittavat ruumiin fyysisen romahtamisen; ja syntymäaika (1501), jossa käytettiin Fra Angelicon vanhaa mallia (n. 1400–1455) ja kirjoitusta, joka viittaa nykyisiin maailman lopun ennusteisiin.

Botticelli kärsi myöhempinä vuosina, eikä hän saanut maalaustehtäviä. Hän on ehkä jatkanut Danten (1265–1321) jumalallista komediaa kuvaavien piirustusjoukkojen (ei koskaan valmistunut) työskentelyä.

Jheronimus van Akenin arvellaan syntyneen noin vuonna 1450 ’s-Hertogenboschissa Alankomaissa. Hän oli renessanssiajan maalari ja hänen kuuluisin teoksensa on nimeltään Maallisten Ilojen Puutarha. Hän vaihtoi myöhemmin taiteilijanimekseen Hieronymus Boschin. Hän on yksi merkittävimmistä ja arvostetuimmista hollantilaisista taiteilijoista omalta aikakaudeltaan. Hänen työnsä koostuivat pääasiassa mielikuvituksellisista uskonnon ja tarinoiden kuvaelmista.

Hieronymus Bosch syntyi taiteilijaperheeseen. Sekä hänen isänsä että isoisänsä olivat kummatkin taidemaalareita. Hän kuului viisilapsiseen perheeseen ja he asuivat kaikki isoisänsä talossa. Perheen kolme muutakin lasta olivat tiettävästi taidemaalareita. Valitettavasti heidän töistään ei vain ole säilynyt yhtään teosta. Bosch eli koko elämänsä ’s-Hertogenboschissa. Hänestä löytyy ensimmäinen merkintä kaupungin kirjoissa vuodelta 1474. Boschin elämä on ollut hieman hämärän peitossa sillä hän ei jättänyt mitään jälkiä, kirjoituksia, päiväkirjoja tai todistuksia itsestään. Kaikki löydetty tieto on saatu selville kaupungin vanhoista kirjoista ja arkistoista. Hänen persoonallisuudestaan ja taulujen syvällisemmästä merkityksestä ei ole mitään tietoa. Hänen syntymäaikansa on myös määritetty pelkästään hänen itsensä piirtämän omakuvan avulla, joka oli tehty noin vuonna 1516, vain hieman ennen hänen kuolemaansa.

Arkistojen avulla on kuitenkin saatu selville, että vuonna 1480 tai 1481 hän meni naimisiin erittäin varakkaan perheen tyttären kanssa. Hänen vaimonsa Aleid van de Meervenne sai vanhemmiltaan perintönä talon ja huomattavan määrän maita läheisessä Oirschotin kylässä. He muuttivat sinne ja Bosch eli siellä kuolemaansa vuoteen 1516 asti. Tiedetään, että hänen hautajaisensa järjestettiin Saint Johnin kirkossa 9. elokuuta vuonna 1516.

Tyylisuunta ja tunnetuimmat teokset

Boschin tunnetuimpia teoksia olivat 16 erilaista triptyykkiä. Triptyykki tarkoittaa kolmiosaista maalausta ja niitä voi nähdä erityisesti kirkoissa. Näistä teoksista kahdeksan ovat edelleen kiinni toisissaan ja suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta viisi niistä on vaurioitunut ajan kuluessa. Nykyajan tekniikan kehittyessä tauluista on pystytty määrittelemään, milloin ne on suurin piirtein maalattu. Boschin ura onkin jaettu kolmeen eri aikakauteen. Aikaiset työt sijoittuvat vuosille 1470-1485, keskimmäinen aikajakso vuosille 1485-1500 ja myöhäisemmät teokset vuodesta 1500 aina hänen kuolemaansa asti. Myös kehittynyt tammen iän analysoiminen on mahdollistanut vieläkin tarkemman taulujen tekoajankohdan selvittämisen. Hänen tunnetuin teoksensa on Maallisten Ilojen Puutarha. Sen osti aikoinaan espanjalainen priori Don Fernando ja se sijaitsi satoja vuosia kirkossa Espanjassa. Madridin Museo del Pradossa se on ollut näytteillä aina vuodesta 1939 lähtien. Teoksen arvellaan syntyneen noin vuosien 1500 ja 1505 välisenä aikana.

Maallisten Ilojen Puutarha on näyttävän kokoinen triptyykki. Se käsittää neljä maalausta kolmella puupaneelilla, jotka myös avautuvat saranoiden avulla. Kun sivulla olevat ovet ovat kiinni, näkyy maalauksessa raamatullinen luomiskertomus vedenpaisumuksesta. Kun ovet avataan aukeaa niiden sisältä kolme eri maalausta. Vasemmalla sijaitseva maalaus kuvaa Eevan luomista ja Eedenin puutarhaa. Keskimmäinen maalaus on itse Maallisten Ilojen Puutarha, minkä arvellaan kuvaavan aikaa ennen vedenpaisumusta. Helvetin kärsimyksiä kuvataan sen oikeanpuoleisessa maalauksessa.

Bosch osasi käyttää mielikuvitustaan hyvin erikoisella tavalla. Hänen työnsä ovat erittäin värikkäitä ja ne ovat täynnä pieniä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Hänen tiedetään alkuaikoinaan myös pitävän erilaisia opetuskursseja ja hänen oppilaansa ottivat todella paljon vaikutteita hänen töistään ja opetuksestaan. Tänä päivänä hänen tekemiään teoksia on jäljellä 25 kappaletta, vaikkakin osan niistä alkuperää on epäilty, sillä niissä ei näy hänen signeeraustaan.

Boschin teoksia käytetään tänä päivänäkin erilaisissa opetusmateriaaleissa ja niitä kopioidaan edelleen harjoitustöinä. Hän oli oman aikakautensa edelläkävijä erityisesti surrealismin innoittajana. Hänen työnsä kuvasivat usein ihmisen heikkouksia ja syntejä. Hän osasi kuvata hyvin paholaisia ja erikoisia ihmisiä, eläimiä ja koneita. Boschin teoksia tutkitaan edelleen ja niistä toivotaan löytyvän viitteitä etenkin siihen mitä hän olisi halunnut teoksillaan maailmalle kertoa.

Salvador Dali eli kokonimeltään Salvador Domingo Felipe Jacinto Deli i Demec on espanjalaine taitelija. Hän oli Kataloniassa vuonna 1904 syntynyt taidemaalari, joka teki myös veistoksia ja elokuvien käsikirjoituksia. Hänen taidemuotonsa oli surrealistinen ja hän onkin tunnettu upeista surrealistisista maalauksistaan. Hän myös rakasti kokeilla uusia asioita taiteessa, joten hän on myös tunnettu erilaisista kuuluisista kokeiluistaan ja julkisuustempauksistaan. Hän menehtyi vuonna 1989 Figueresissa. Hän eli 84-vuotiaaksi. Hän syntyi Katalonian Figueresissa 11. toukokuuta 1904. Dalin äiti ja isä olivat hieman erikoinen pariskunta, nimittäin isä oli vahvasti ateisti ja äiti harras katolilainen. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt avioliittoa, nimittäin heillä oli ihailtavan onnellinen liitto. Ennen Salvadoria hänen vanhemmillaan oli samanniminen poika, joka kuitenkin menehtyi 1-vuotiaana. Tämän jälkeen he saivat Salvadorin, jonka he nimesivät samalla nimellä. Tästä syystä Salvador elikin hieman epävarman lapsuuden. Hän nimittäin uskoi olevansa vain korvike isoveljelleen. Salvadorin lisäksi perheellä oli tytär, Salvadorin pikkusisko Ana Maria.

Taiteilijaura ja opinnot

Salvador ei ollut mikään koulujen mallioppilas. Hän oli luonteeltaan erittäin kapinallinen ja rauhaton. Ainoa aine, joka häntä kiinnosti, oli kuvataide. kuvataiteessa hän lopulta menestyikin erittäin hyvinkin. Hän sai ensimmäiset teoksensa esille 14-vuotiaana Figueresissa järjestetyllä yhteisnäyttelyllä. 17-vuotiaana hän taas pääsi opiskelemaan Madridiin taidetta. Hän pääsi ensimmäisellä haulla mukaan taideakatemiaan. Täällä hän tutustui moniin muihin taiteilijoihin ja ystävystyikin runoilija Federico Garcia Lorcan ja elokuvaohjaaja Luis Bunuelin kanssa. Hän oli kuitenkin omasta mielestään liian hyvä kyseiseen kouluun, jonka opetuksesta hän ei kokenut hyötyvänsä. Hän nimittäin piti itseään paljon parempana taiteilijana, kuin opettajia. Hän sai lopulta virallisen erotuksen koulusta väheksyttyään liikaa opettajien opetusta.

Ensimmäistä tunnustusta hän rupesi saavuttamaan vuonna 1925, kun hän pääsi mukaan omalla näyttelyllään Barcelonassa sijaitsevaan avantgardengalleriaan. Vierailun kävi katsomassa Pablo Picasso, joka kertoi pitäneensä näyttelystä. Tämän seurauksena Salvador otti yhteyttä Picassoon Pariisissa ja sai Picassolta monia taiteellisia neuvoja. Salvador aloitti tekemään teoksia, jotka kuvailevat hänen Ana pikkusiskoaan. Hän kuitenkin siirtyi nopeasti surrealistiseen tyyliin ja tekikin vuonna 1928 historian ensimmäisen surrealistisen elokuvan. Tämän jälkeen hän rupesi tutustumaan moniin surrealistisiin merkkihenkilöihin. Salvador avioitui vuonna 1958 runoilija Paul Eluardin entisen vaimon Galan kanssa. Galasta tulikin tärkeä osa Salvadorin menestystä ja henän menestyksen kulmakiviään olikin Galan ideoimia mainostemppuja. Maailmankuuluksi hän pääsi vuosina 1929 – 1937 maalatuilla suurrealistilla teoksillaan. Näissä tauluissa käsiteltiin unimaailmaa, johon hän oli maalannut jokapäiväisiä esineitä oudosti sijoitettuina, epämuodostuneina tai muuten erilaisina. Tunnetuin teos hänellä on Muiston pysyvyys niminen taulu, jonka hän maalasi vuonna 1931. Tässä taulussa on sulavia kelloja aavemaisessa, rauhallisessa ympäristössä.Uransa myötä hän muuttui jatkuvasti enemmän ja enemmän oikeistolaisemmaksi ja hänen teoksensa aiheuttivatkin hieman kitkaa suurrealismin johtajien keskuudessa. Johtajahenkilöt olivat huolissaan Salvadorin teoksien kapinallisuudesta ja pelkäsivät, että ne vaikuttavat ihmisiin. Tämä taas saattaisi vaikuttaa liikettä, joka perustui radikaalivasemmistolaisuuteen. Lopulta hän maalasi taulun, joka suututti johtajat todenteolla. Vuonna 1933 hän maalasi muotokuvan nimeltään Wilhelm Tellin arvoitus, jossa esiintyi Lenin ja hakaristin. Tämän jälkeen johto päätti pitää oikeudenkäynnin, jossa päätettiin Salvadorin erottamisesta. Hän kuitenkin puolustautui hyvin kertomalla taulujen ja kiinnostuksen Hitleriä Ja Leniniä kohtaan olevan pelkästään taiteellista. Hän sai vakuutettua johtajat siitä, että hänellä ei ollut minkäänlaisia poliittisia aikomuksia tai kiinnostuksen kohteita kyseisistä henkilöistä. Lopulta Espanjan sisällissodan jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän menestyi vieläkin paremmin.

Nimi, jonka tunnistavat kaikki, Pablo Ruiz Picasso oli espanjalainen taiteilija, joka syntyi Malagassa, Espanjassa, 25. lokakuuta 1881. Pitkän ja erityisen tuotteliaan uransa aikana hän kunnostautui taidemaalarina, veistäjänä, keramiikkataiteilijana, runoilijana ja näytelmäkirjailijana, mutta parhaiten hänet tunnetaan eräänä Kubismin luojista.

Andy Warhol, oikealta nimeltään Andrew Warhola oli yhdysvaltalainen kuvataiteilija ja elokuvantekijä.

Claude Monet oli 1800-luvun Ranskassa elänyt taidemaalari (1840-1926). Hän oli yksi ranskalaisen impressionismin perustajista. Claude Monet piti luonnosta ja teki siitä tarkkoja havaintoja, kuten valon ja varjon suhteen. Näitä havaintoja hän käytti hyväkseen maalauksissaan. Claude Monetin perhe asui Normandian rannikolla Clauden ollessa pieni. Claude oli taitava piirtäjä jo lapsena ja hän pitikin karikatyyrien piirtämisestä. Niitä hän sai jopa myytyä. Claude jatkoi harrastustaan ja sai tukea esimerkiksi tädiltään, vaikkakin tätä painostettiinkin kotona kunnolliseen ammattiin. Lue Lisää »

Moni haaveilee taiteilijan elämästä, mutta ei tiedä tarkalleen, mistä aloittaa ja kuinka toimia. Taidetta voi opiskella omaksi ilokseen erilaisilla työpajoilla, tai sitten sitä voi opiskella ammattilaisuuteen tähdäten ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen linjoilla. Taide-elämän tihein keskittymä sijoittuu Etelä-Suomeen, mutta taide-aloja pääsee opiskelemaan ympäri Suomea. Lue Lisää »

Euroopan suositut museot

Euroopassa on paljon suuria ja vaikuttavia taidemuseoita, joissa vieraileminen aina kannattaa. Tässä on muutama vinkki maailman ja Euroopan kuuluisimmista museoista.Lontoossa, Tames-jen varrella sijaitseva Tate Modern museo on mielenkiintoinen nykytaiteen museo, jossa vierailee vuosittain yli 4000 ihmistä. Se on suosittu muun muassa valtavan turbiinihallinsa takia. Sisäänpääsy on yleensä vapaa. Toinen Lontoossa sijaitseva nykytaiteen museo on The Saatchi Gallery.Ranskan Pariisissa sijaitsee yksi maailman suurimmista ja tunnetuimmista taidemuseoista – Louvre. Tässä museossa säilytetään monia historian kuuluisien taidemaalarien teoksia. Niitä ovat Leonardo da Vincin Mona Lisa, Eugène Delacroix’n ”Vapaus johdattaa kansaa”, sekä esimerkiksi Venus De Milon Kupidon suudelma. Pariisin Centre Pompidou -kulttuurikeskuksessa sijaitsee modernin taiteen ja nykytaiteen museo, jossa ehdottomasti kannattaa vierailla. Museon taidekokoelmaa pidetään Euroopan parhaimpana. Se koostuu Picasson, Dalin, Matissen, Warholin sekä monien muiden taiteilijoiden maalauksista. Museon arkkitehtuuri on ainutlaatuista.Rooman kuuluisimpia museoita on Vatikaanin museo, jonka suuret ja ainutlaatuiset kokoelmat esittävät renessanssitaidetta ja heijastavat roomalaiskatolisen kirkon suurta vaikutusvaltaa. Vuonna 2013 museon kävijämäärä oli kuusi miljoonaa. Museon tunnetuimpia maalauksia on Michelangelon maalama kattofresko “Viimeinen tuomio”.Espanjan Madridissa sijaitsee Museo del Prado, joka on yksi Euroopan suurimmista taidemuseoista. Museo on perustettu vuonna 1819, ja se sisältää valtavan kokelman espanjalaista taidetta. Kokoelmaan kuuluvat sellaiset taiteilijat kuten Velazguez, Goya ja el Greco. Museo sisältää myös laajan kokoelman, joka käsittelee muuta taidetta 1100-luvulta aina 1800-luvulle asti.Prahassa on yksi Euroopan vanhimmista ja Keski-Euroopan suurimmista museista, Prahan Kansallismuseo. Kansallismuseon kokoelmat ovat laajoja ja monipuolisia.Guggenheim-museo on perustettu New Yorkissa. Museot kuuluvat Guggenheim-säätiöön. Guggenheim-museo on tunnettu ainutlaatuisesta arkkitehtuuristaan ja kuuluu maailman tunnetuimpiin nähtävyyksiin. Myös Euroopassa on useita säätiön perustamia Guggenheim museoita. Esimerkiksi voidaan mainita suosittu Bilbaon Guggenheim-museo Espanjassa, jonka on perustanut Frank Gehry ja joka on tehnyt Bilbaon kaupungista taidemetropolin. Se esittelee espanjalaista sekä kansainvälistä taidetta 1950-luvulta nykyaikaan.

Venäjän suuret museot

Venäjällä sijaitsee kaksi museota, jotka ovat Euroopan ja maailman suurimpia museoita valtavien kokoelmiensa johdosta: Eremitaasin palatsi ja Tretjakovin galleria. Pietarissa sijaitseva Eremitaasi on maailman suurin taidekokoelma: sen käymiseen läpi menisi kolme kokonaista kuukautta! Eremitaasi on myös suurin Venäjän museoista. Museo on ollut alunperin tsaariajan talvipalatsi, jonka on perustanut Venäjän mahtava hallitsijatar keisarinna Katariina II, ja jonne hän on kerännyt valtavia kokoelmia maailman taidetta. Eremitaasissa säilyy esimerkiksi Rembrantin kokoelma, joka on laajin maailman taodekokoelmista. Eremitaasi sisältää myös laajoja kokoelmia eri kansojen kulttuurista eri aikakausilta, esimerkiksi antiikin Kreikan kulttuuria, antiikin Rooman kulttuuria ja esikristillisen Venäjän kulttuuria. Eremitaasi lumoaa myös upealla arkkitehtuurillaan, joka on peräisin sen mahtavasta historiasta. Nykyään museo on jaettu kahteen osaan: Talvipalatsin puolella on tsaariajan taidetta ja Pääesikunnan puolella modernimpaa taidetta. Tretjakovin galleria puolestaan sijaitsee Moskovassa ja on Europpan suurimpia taidegallerioita. Sen perusti vuonna 1856 liikemies Pavel Tretjakov. Myöhemmin galleria on kasvanut voimakkaasti, joten tarvittiin lisäyksikköiden rakentamista. Nykyään se kuuluu Tretjakovin galleria -yhdistykseen. Moskovassa sijaitsee gallerian keskusyksikkö. Museon kooelmat sisältävät Venäjän sekä Neuvostoliiton taidetta. Maalauksien lisäksi niihin kuuluu grafiikkaa, kuvanveistoksia, ikoneja sekä muuta taidetta. Gallerian tunnetuimia teoksia ovat Andrei Rubljovin maalama ikoni Pyhä Kolminaisuus, Vladimirin Jumalanäidin ikoni, Aleksanteri Ivanovin maalaus Kristuksen ilmestyminen kansalle, Kazimir Malevitšin Musta neliö sekä Ilja Repinin maalaus Iivana Julma ja hänen poikansa Iivana. Tretjakovin galleriassa vierailee paljon ulkomaalaisia turisteja sekä turisteja muista Venäjän osista. Sen sijaan paikallisia asukkaita näyttää kiinmostavan enemmän Venäjän nykytaide, joten he käyvät mielellään Krymsky Val -kadulla sijaitsevassa gallerian lisäyksikössä.

Mikä tekee jostakin uskomattoman taiteilijan? Tässä artikkelissa – joka sisältää vain vaikutusvaltaisia kuvataiteilijoita – taiteellinen suuruus määritellään siten, että heillä on erilaisia ominaisuuksia ja kokeita, jotka lisäävät taiteellista korotusta. Näitä ovat ainutlaatuiset prosessit, arvostetut palkinnot, kirjoitukset ja korkean profiilin asiakkaat, vain muutamia. On vaikeaa luokitella taiteilijoita työnsä havaitun laadun perusteella, joten tämän listan sijoittuminen on heidän ansioluettelonsa kokonaispituus. Korkeimpia ovat ne taiteilijat, joilla on vaikuttavampia luottoja ja joiden työ on osa arvokkaampia kokoelmia. Lue Lisää »

Historia pitää sisällään mitä upeimpia taideteoksia joka puolelta maailmaa. Erilaisia taiteen lajeja on lukematon määrä ja taidetta on tehty luola- ja kalliomaalauksin pelkästään Euroopassa jo 40 000 vuotta. Lue Lisää »